Muutoksen aika on aina, tavalla tai toisella

Torstaina 13.6.  jaettiin Suomen vuoden 2013 Some Awards:it Aller Median toimesta Helsingissä. Palkittujen listalla olivat mm. Alexander Stubb, Pekka Haavisto, Arman Alizad, Jasper Pääkkönen,  hyvinkin erilaisia henkilöitä laidasta laitaan, osa hieman ”vakavammissa” ammateissa kuin toiset, mutta yhtäkaikki uskaltavat jakaa mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Mikä ehkä itseäni hieman hämmästytti, että kirkko oli myös mukana kumppanina tässä tapahtumassa ja että kirkko on ollut aktiivisesti mukana verkkotyössä jo vuodesta 2009. Olin ehkä pienessä mielessäni kuvitellut, että heillä on hieman erilaiset yhteydet ja vaikuttamisen kanavat käytössään.

Tässä nyt siis astutaan näitä varovaisia ensi askeleita SoMeen ja sitä kautta entistä enemmän avoimeen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon.

Tässä kun mietin ja ehkä olen myös salaa joskus toivonutkin, että tulisi edes lyhyt seesteinen hetki, jolloin ei oltaisi jonkin muutoksen äärellä tai kourissa – näin ei vain koskaan ole tapahtunut.

Hyvä niin.

Muutos pakottaa uusiutumaan ja uusiutuminen kehittymään. Satamaoperointi ja logistiikka-ala yleensä elävät omanlaistaan murrosta. Ohenevien teollisen viennin tavaravirtojen lisäksi kilpailu kovenee transitoliikenteen osalta Baltian maiden kanssa, jotka hyvinkin aggressiivisesti markkinoivat omia reittejään sekä kehittävät kuljetusmuototarjontaansa. Suora kuljettaminen Venäjälle ja Venäjän omat satamahankkeet muodostavat osittain varjoja taivaalle. Yleinen taloudellinen tilanne Euroopassa sekä myös Venäjällä, jossa kuljetettavat määrät laskevat, huolestuttaa. Meiltä vaaditaan kykyä uusiutua.

Hienoa, että olemme kuitenkin laskevassa markkinassa pystyneet vahvistamaan omaa asemaamme ja  eritoten konttiliikenteen osalta kehitys on ollut suotuisaa.

Tahtotila on toki kehittyä edelleen.

Sahatavaran vienti vetää tällä hetkellä hyvin ja on tuonut meille merkittävää kasvua, eritoten rahtipuolen yhteistyössä varustamoiden kanssa kuin sahojen tavaravirtojen kokoamis- ja yksiköintipisteenä.

Yhtenä kehittämisen osa-alueena on tarjota konttikuljetuksiin Venäjälle kilpailukykyinen vaihtoehto, konttijunat, aivan kuten Baltiassa, joiden ansiosta esimerkiksi autonvaraosaliikenne on hyvinkin pitkälti valinnut isojen volyymiensä reitityksensä Baltian kautta eikä Suomen satamien kautta.

Venäjä näyttelee muutenkin tärkeää roolia: pyrimme vahvistamaan asemaamme markkinoilla olemalla jatkossa entistä vahvemmin lähempänä loppuasiakkaita sekä myös tätä kautta markkinoimaan Suomen reitin vahvuuksia. Transitoliikenne on ennen kaikkea tärkeätä teolliselle viennille. Ilman vahvaa asemaa transitoliikenteessä tyhjien konttien saatavuus heikkenee ja niitä joudutaan positiomaan Suomeen, verrattuna tilanteeseen jossa täysi yksikkö kulkee Suomen kautta ja palautuu tyhjänä viennin tarpeisiin ilman tarpeettomia kustannuksia. Tyhjien yksiköiden positiointihan maksetaan tavalla tai toisella, tässä tapauksessa rahtien kautta. Käytännössähän tällä hetkellä valtaosa Baltian ja suoraan Venäjälle menevistä konteista palautuu terminaaleihin tyhjinä ilman vientilastia seisomaan ja odottamaan siirtoa jonnekin.

Lehdistö ja media, myös sosiaalinen sellainen, syytää negatiivisiä uutisia. Ihmiset lukevat näitä synkistelyjä ja laittavat ne vähätkin rahansa tyynyn alle. Vähittäiskaupan ala on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan muuttuneen tilanteen edessä, ihmiset eivät kuluta, kauppa ei käy. Eihän tämä näin toimi. Pää pois pensaasta. Sama koskee meidän toimialaa, meidän pitää rohkeasti hakea uusia ratkaisuja ja olla ehkä hieman vähemmän itsekkäitä. Ymmärtää ettei tästä  kakusta välttämättä riitä kaikille erikseen, mutta voimia yhdistäen ja hieman toisin ajattelemalla voisi löytyä kaikkia hyödyntäviä ratkaisuja. Meillä vain pitää olla se kyky uusiutua ja kehittyä.

Harva meistä uskoi aikanaan että Facebook, Twitter, Bloggaaminen  tai sähköinen verkottuminen muotona kasvaisi tällaisiin mittasuhteisiin saati että sillä voitaisiin tehdä miljoonia rahaa. Moni nauroi aikoinaan, ei naura enää.

Hienoa, että tässäkin suhteessa Stevecolla on kykyä uusiutua ja kehittyä ja avata pelikenttää, nyt näin ensi alkuun Blogin muodossa ja toivottavasti myös muiden sosiaalisen median kanavien kautta lähitulevaisuudessa.

Hyvää alkanutta kesää kaikille!

Tomi Rautio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.