Pienoissatama

Haminan satama 1983. Kuva: Iiro Ylismaa

Merimuseossa on hienoja laivojen pienoismalleja. Kuinka joku voi osata rakentaa sellaisia? Tai laivoja pulloihin? Mahdotonta käsittää, kun ei osaa edes viisivuotiaille tarkoitettua Lego-laivaa koota.

Isot pojat ovat kertoneet, että Euroopan reissuillaan ovat eksyneet myös teknisiin pienoiskaupunkeihin. Jonottaa kuulemma piti. Siellä ovat lentokoneet lentäneet, autot ja tietenkin junat liikkuneet. Joku väitti nähneensä kukkuloilla parin lemmenpuuhassa.

Kiehtovan pienoiskaupungin muistan jostain 1960-luvun alkupuolen Haminan syysmarkkinoilta. Muistini mukaan hollantilainen, vieraili vain kerran.  Nykypäivän mittapuun mukaan varmaankin alkeellinen, mutta ihastutti nöösipoikia. Jossain siinä Lipputornin ja Lyseon välissä.  Varmaankin siinä, missä normaalisti oli sataman bussin pysäkki.

Aikuisena olen kuullut, että satamafirmojen juoksulikat nousivat siinä bussiin, mukanaan tilipussit eli melkoinen summa rahaa, ihan vaan salkussa. Ajat ovat muuttuneet. Nyt pitää olla muutama vartija, panssaroitu auto ja haara-asennossa peukalot vyön alla, jos rahaa liikutetaan.

Mutta olisiko matkailukohde vailla vertaa, jos joku rakentaisi pienoissataman? Nostalgikko kun olen, niin mielellään 1960-luvulle, ennen kontteja. Pieniä sahatavaralaivoja, hiililaivoja, osa redillä pylväitä ottamassa tai odottamassa.

Polkupyörä- ja moporivistöt huutokonttorin edessä. Koko KTK  ajamassa hiiltä tehtaalle. Tuolla kantavat äijät lankkuja, tuolla pärisee pikkuinen Galfdozer laivan ruumassa, puortimies näyttää lekoo!

Taksista nousee tyttöjä laakonkia pitkin kreikkalaiseen, tuolla vedetään käärettä ahtaajan päähän, töissä sattuu ja tapahtuu.

Tullin Volga seisoo varaston nurkan takana, pakettiauton kyljessä on tekaistu pesulan nimi, viimeistään Kanasen mäen alla otetaan kiinni ja katsotaan lastin laatu.

Pieni nuotio savuaa vesitornin luona, harmittomat hökkeliukot yrittävät hekin elämäänsä elää. Järjestelyveturi viheltää.

Pikkupoikia polkupyörineen etsimässä seikkailuja, rikinpalanen voi olla aarre. Joku katsoo laivoja sillä silmällä. Kolme vuotta vielä koulua ja äiskältä nimi paperiin ja myllyyn. Maijan Merilyhty-kahvilan grammari soittaa pinosta alimmaisen levyn, ei voi valita. Hyvällä onnella se on Lauluyhtye Nelosten Kostaja.