Bitcoin ja uusi aluevaltaus?

Bitcoin on mediassa paljon parjattu virtuaalivaluutta: yleisin argumentti Bitcoinia vastaan on kuinka se mahdollistaa rikollisten toiminnan. Laiton tavara vaihtaa omistajaa ja siitä maksetaan virtuaalivaluutalla jota ei voi jäljittää tai manipuloida. Toisaalta, juuri näistä samoista syistä Bitcoinin puolustajat sanovat kuinka Bitcoin on iso apu ihmisille jotka elävät maissa, joissa paikallisilla valuutiolla on korkea inflaatio (esim. Venezuela, Nigeria, Argentiina), tai joissa valtaa pitävät rajoittavat kansainvälistä kauppaa milloin mistäkin syystä (esim. Iran, Venäjä, Kiina.)

Kun yhdestä Bitcoinista sai parhaimmillaan pulittaa yli $20 000 USD muutama kuukausi sitten, on Bitcoinia ja sen potentiaalia alettu tutkia hieman syvällisemmin. Pakkohan siinä on jotain hyvää olla, jos arvo on henkilöauton verran per yksi virtuaalinen kolikko. Kolikko jota ei oikeasti ole edes olemassa. Ymmärrän kyllä miksi moni vierastaa ajatusta virtuaalivaluutoista.

Bitcoinin käyttäjistä suuri osa on Aasiassa. Yli puolet vaihdoista tehdään Japanin Jenistä Bitcoiniin. Toisena Yhdysvaltain Dollari (27 %) ja kolmantena Etelä-Korean Won (9.5 %). Kiinasta luotettavaa dataa ei ole saatavilla. Uusia teknologisia innovaatioita ja käyttötarkoituksia tutkitaan yötä-päivää.

Bitcoinin ja lohkoketjuteknologian potentiaali globaalissa kaupankäynnissä on ollut iso kysymysmerkki jo pitkään. Kukaan ei ole uskaltautunut tosissaan kokeilemaan. Nyt kuitenkin ensimmäiset transaktiot on kirjattu myös kauppamerenkulussa: Varamar ja Prime Shipping. Ainakin kolme vahvistettua kauppaa Bitcoinilla: Kaksi toimitusta tehnyt Ukrainalainen Varmar ei kuitenkaan kerro mitä on laivattu ja minne – ainoastaan sen, että maksu suoritettiin Bitcoineilla ja molemmat kaupat olivat arvoltaan alle $300 000 USD. (1)

Prime Shipping on avoimempi, ja kertoo että 3 000 tonnin viljalastin kuljetuksesta Rostov-on-Don :sta mustan meren perukoilta Venäjältä Samsuniin pohjoisessa Turkissa ja veloitettiin 5.4983 Bitcoinia. (1)

Bitcoinilla tehdyt kaupat ovat kuitenkin olleet vain testausta toimiiko kryptovaluutta oikesti maksuvälineenä. Käyttämällä virtuaalivaluuttaa, voidaan säästää huomattavia määriä aikaa (maksusuoritus on perillä alle tunnissa) ja rahaa (valuuttakurssit ja vaihtotappiot). Potentiaalia on kyllä, mutta ongelmilta ei varmasti tulla välttymään. Esimerkiksi verotukseen liittyvät asiat ovat iso epävarmuus ja vaihtelevat maittain, sekä kaikkien virtuaalivaluuttojen suuret kurssivaihtelut.

Molemmilla yhtiöillä on kuitenkin yksi erityinen syy miksi Bitcoin tarjoaa erityistä hyötyä: Ukraina ja Venäjä ovat molemmat joutuneet tilanteeseen, jossa sanktioita molempien maiden kansalaisia ja instituutioita vastaan on jatkettu ja laajennettu jo monta vuotta. Kun välittäjänä toimiva pankki sitten saa toimeksiannon siirtää rahaa näistä maista, on pankin varmistuttava etteivät osapuolet ole pakotelistoilla. Vaikka eivät ole (kuten näissä tapauksissa eivät olleet), tällainen tarkastaminen vie aikaa ja suuret määrät rahaa seisovat jopa useita viikkoja kun vahvistuksia ei saada. Bitcoinilla kukaan ei kysy. Oikotie.

Bitcoin ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Tällä hetkellä Bitcoinin ylläpito kuluttaa enemmän energiaa kuin esimerkiksi koko Irlannin saarivaltio yhteensä. Vaikka Bitcoin onkin todennäköisesti parhaat päivänsä jo nähnyt, samaa lohkoketjuteknologiaa käyttäviä kilpailevia virtuaalivaluuttoja on kehitetty paikkaamaan Bitcoinin valuvikoja. Näillä uudemmilla valuutoilla (esim. Ethereum, XRP) on huomattavasti halvemmat kustannukset ja paremmat mahdollisuudet tuoda lohkoketjuteknologia kiinteäksi osaksi kansainvälistä kaupankäyntiä. Jäljelle jäävä kysymys onkin, että mikä virtuaalivaluutta pystyy lopulta tarjoamaan parhaan nopeuden ja varmuuden kansainvälisen kaupan tarpeisiin? Ja milloin?

Oma veikkaukseni on Ripple ja XRP ennen vuoden 2018 loppua.

Lähde:
(1) Lin M.T. 2018, Bitcoin freight deals emerge in sanctions-hit countries. Saatavilla: https://lloydslist.maritimeintelligence.informa.com/LL1121000/Bitcoin-freight-deals-emerge-in-sanctionshit-countries [Viitattu 28.1.2018]