Kahvitunti

Nyt kun puunjalostusteollisuus pärjää ja vienti vetää ja pitkästä aikaa tehdään ennätyksiä sekä operaattorin että satamalaitoksen puolella, on hyvä muistaa onnistumisen kannalta tärkeää hetkeä. Se on kahvitunti. Siis se pari kertaa työpäivään mahtuva lakisääteinen tauko.

Kahvitunteja on aina vietetty. On ollut villasukkaan kietaistut kahvilla täytetyt viinapullot, sitten tuli Airamin iso termospullo. Järjestyi satamakahviloita, oli osuuskuntaa ja yksityisiä yrittäjiä. Pääasia oli työpäivän tauottaminen.

Vaikka laiva olisi ollut redillä, niin kahvin saanti ei tyssännyt. Joku mummo sinne souti, ettei vain ollut vehnästäkin leiponut. Nyt kilahtaa mikro, nyt purputtaa taukotilan kahvinkeitin. Yövuorossakin kahvin saa.

Joku voisi luulla, että vartin tai kahdentoista minuutin tauko on pois työnteosta. Kun ei ole. Kahvitunnilla puhutaan myös työasioista. Katsotaan pullonkaulapaikat, suunnitellaan työtä sujuvammaksi ilman pomoakin.

Tottakai on kahviporukoille säännöt. Kun kahvi ei enää ole kortilla, kaikkeen ei tarvitse suostua. Olen antanut kertoa itselleni, että jos on sovittu joku hyväksi havaittu kahvimerkki, jota jokainen vuorollaan tuo, niin se on sitten se. Se ei ole epämääräinen tarjouskahvi. Sellainen paketti saattaa lentää, avaamattomana, aina kolmannelle raideparille saakka.

Kahvitauon saa käyttää, kahvin ja eväiden lisäksi, tietenkin kuinka haluaa. Ennen vanhaan ehti lyödä läpi kaksi peliä paskahousua (vulgääri ilmaisu, mutta on korttipelin oikea nimi ). Ei ollut mahdoton ajatus, etteikö olisi ehtinyt vetää muutaman kierroksen kahdenkymmenen pennin sököäkin. Nyt näprätään puhelimesta maailmanpolitiikan tuoreimmat kiemurat. Toki näytetään kaverillekin, jos joku tyrkky on taas laittanut iltapäivälehden nettisivuille pyllykuvansa.

Kahvia juodessa voi puhua autoista, naisista, harrastuksista. Ahtaaja ei ala avautua ongelmistaan, mitä se jätkille kuuluu. Mutta kuinka paljon onkaan valettu uskoa kahvitunnilla; kyllä sie siitä lainasta selviät, sen kuin ostat talon. Ja laita poika kouluun, eihän tämäkään aina herkkua ole.

Kofeiini virkistää, tauko piristää. Mitäs tässä, hanskat perstaskusta, turvaliivi kiinni, kypärä päähän ja taas jatkuu vientiteollisuuden palveleminen. Saa siihen tulla vähän lossattavaakin, hoituu.