Singapore Maritime Week ja tulevaisuuden teknologiat

Nyt se on taas ohi. Pakko odottaa vuosi seuraavaa Singapore Maritime Week -conferenssia, joka kokoaa yhteen merenkulun vaikutusvaltaisimmat henkilöt puhumaan tulevaisuudesta. Tämän vuoden teemana tulevaisuus ja innovointi oli onnistunut valinta ja paneelikeskustelut ja esitelmät olivat varsin kirjavia.

Kuten arvata saattoi, paljon puhuttiin lohkoketjuteknologiasta (Blockchain), jota itsekin jo hieman sivusin Bitcoinia käsitelleessä blogissani (1/2018).

Uuden Japanilaisen OCEAN Network Express (ONE) varustamon toimitusjohta Jeremy Nixon oli vahvasti esillä kertomassa suunnitelmistaan ONE:n ja koko merenkulun tulevaisuudesta. Tässä Nixonin TOP5 teknologiat: Tekoäly, robotiikka ja prosessien automatiointi, Internet of Things, dronet ja blockchain. Blockchain siellä, blockchain täällä.

Blockchain on ollut esillä jo hetken, ja tästä teknologiasta on kaavailtu uutta läpimurtoa joka mullistaisi kaiken, mukaan lukien merenkulun ja kansainvälisen kaupan. Muistetaan kuitenkin myös se, että erilaisia lohkeketjuun perustuvia start-up:eja ja muita yrittäjiä löytyy jo tuhansia. Jos käy niin, että lohkoketjuun pohjautuvaa teknologiaa voidaan alkaa aktiivisesti käyttää, löytyykö yhteinen standardi? Jos kaikilla on oma lohkoketju kaikkiin eri tarkoituksiin, saadaan aikaan niin sakea soppa että koko maailman meriliikenne on taatusti solmussa.

Koko ajatus Bitcoinin ja muiden lohkoketjuun pohjautuvien virtuaalivaluuttojen taustalla on, että ei ole yksittäistä tahoa joka kontrolloi kaikkea tietoa ja dataa, vaan kaikilla on kopio tästä datasta. Ajattele asia näin: pelaamme korttia isossa pöydässä, jossa vain yksi kirjuri pitää kirjaa kuka voittaa ja paljonko kenelläkin on pisteitä. Mikään ei periaatteessa estä kirjuria lisäämästä kaverilleen pisteitä mielensä mukaan. Nyt ajattele että samaapöytää, mutta aina kun joku voittaa, kaikki kirjoittavat omalle lapulleen kuka voitti, paljonko kenelläkin on pisteitä. Näin kukaan ei voi lisätä itselleen pisteitä huijaamalla. Jos joku lappu eroaa muista, se mitätöidään. Alkeellinen vertaus, mutta menköön.

Tästä päästäänkin seuraavaan ongelmaan: jos tiedot pitää kerran saatta kaikkien tietoon että lohkoketju voi toimia, miten käy liikesalaisuuksien? Haluavatko varustamot jakaa tietoa toisensa kanssa näin avoimesti? Enpä usko… Jonkinen kryptaus tai salakirjoitusmekanismi siis selvästi tarvitaan.

Toinen huolenaihe liittyy energiaan. On yleisesti tiedossa että Bitcoinin ylläpito kuluttaa energiaa saman verran kuin koko Irlannin valtio. Jos laivayhtiöt siirtäisivät massiiviset tietokantansa tällaiseen järjestelmään paljonko energiaa se kuluttaisi? Ei ehkä kovin ympäristöystävällistä? Huoli on perusteltu, mutta todettakoon, että Bitcoin on kaikista alkeellisin ja suurin energiasyöppö. Uudemmat lohkoketjuteknologiat kuluttavat vain murto-osan siitä mitä Bitcoin. Massiivinen käyttö voisi silti johtaa suureen energiakulutukseen jos volyymit nousevat tarpeeksi suuriksi.

Vielä yksi pointti. Lohkoketjuteknologian käyttö perustuu siihen, että sitä ylläpitävät järjestlemän ulkopuoliset tahot. Muiden pelatessa korttia, ulkopuoliset henkilöt kirjaavat pisteet. Tällaisessa järjestelmässä näille kirjaajille on maksettava palkkaa joka on perinteisesti ollut pieni summa per uusi kirjaus lohkoketjuun. Paljonko tämä maksaisi? Sitten on viive. Jos lohkoketjuun lähetetään enemmän kirjauksia kun se voi käsitellä, ollaan tilanteessa jossa voidaan joutua odottamaan tunteja ennen kuin kirjaus on varmistettu. Ei varsinainen valtti tämäkään.

Vaikka lohkoketjuista ja blockhaineista on puhuttu nyt jo vuoden päivät, ei teknologia ole vielä valmis. Samaan lopputulokseen päädyttiin Singapore Maritime Weekillä. Bill of Lading on todennäköisesti enimmäinen läpimurto mikä tullaan näkemään ja paljon riippuu kuinka se saadaan toteutettua. Varmaan viimeistään ensi vuonna meillä on prototyyppi.