satamatyö Archive

Konttiterveiset

Eikö toisi mukavan lisän jokapäiväiseen työskentelyyn ja kansojen väliseen ystävyyteen, jos konttien kyljissä voisi lähettää terveisiä? Työllistävä vaikutus, kun kansainvälisesti sovitaan, että joka konttiin tulee veden- ja iskunkestävän pleksin alle vaikkapa A 4-arkin kokoinen terveistila. Englanti on tietenkin yleiskieli, mutta ahtaajat kaikkialla maailmassa saavat kirjoittaa omalla kielelläänkin. Kaikissa sivistysmaissa on pakolaiskeskuksia ja pakolaiskeskusten tulkkeja, kyllä viesteistä

Seasports

Ahtaaminen ja laivaaminen ovat kansainvälisiä hommia. Niihin englanninkieli sopii ja on tarpeellinen.  Jotenkin suomalaiseen oman kielen häpeämiseen tai sitten oppineisuuden (keskikoulu, ellei peräti keskeytynyt lukio ) näyttämiseen kuuluu englannin käyttäminen sielläkin, missä suomella selviäisi. Joku on oppinut koulussa juuri ja juuri sen, että kotka on eagle. Niinpä Kotka on Eagle. Nuori starttirahayrittäjä ei perusta suinkaan

Oikeita äijiä

Satamatyö ei ole marjanpoimintaa. Meillä on vanha kielikuva ”mies, eikä marjanpoimija”. Nykyisellään marjanpoimijat kyllä ovat miehekkäämpiä kuin Kelan sponsoroimat kolikkobiljardin pelaajat. Satamassa tehdään raakaa työtä ja se vaikuttaa tekijöihinsä. Ahtaaja on karski, ahtaaja on äijä. Kun tässä on itse saanut viime aikoina elää oman äijäytensä harhakuvassa, niin oikeat äijät ovat aina löytyneet rantsusta. Sikäli kun